Hyppykuvia

Monisssa kunnissa olen pysähtynyt ja viihtynyt paljonkin, joissain vähemmän. Kaikista ei ole vinkattavaa ja seuraavat kuuluvat valitettavasti niihin.

Elokuu 2007.

Simo ja Sievi ovat jääneet omalla kartallani vain läpiajokunniksi. Nämä on kuvattu samalla reissulla Pohjois-Norjasta palaillessa ja ovat käynnistäneet hyppykuvien "sarjan".

Kun kuvia on jo kaksi sataa, kävi jossain vaiheessa melko haastavaksi keksiä uusia poseeraustapoja, varsinkin, jos kyltin vieressä ei ollut mitään erikoista maastonmuotoa tms. Näin alkoi syntyä sarjoja, joissa kyltillä tehdään sama juttu, mutta aina erilailla.

Kuvauslogiikkaamme kuuluu, että kuvia otetaan vain yksi, eikä lähdetä korjailemaan asentoa/ilmeitä tms. Ainoastaan jos kuva on tärähtänyt tai pimeä, on otettu uusi. Monet kuvat ovatkin mielestäni huonoja kuvia minusta, hyppy ei osu kohdalleen, näkyy jenkkakahvat tai näyttää muuten typerältä...Toisaalta on hauska muistella, mitä mitäkin kuvatessa on tapahtunut.

Myös Ilmajoki on kuvattu samaisella reissulla ja kuuluu vakioläpiajopaikkoihin matkalla mummolaan. Varhaisin muistoni on valtatie 3 varressa ollut valtava "Kossu iskee superpesistä"-kyltti ja Altian tehtaan siilot. Myöhemmin tutuksi on tullut Etelä-Pohjamaan opisto  sekä opiskeluiaikoina opistojenvälisistä (alkoholinhuuruisista) koripalloturnauksista, että ystävän hääjuhlien pitopaikkana. Koskenkorvalaiselta työkaveriltani ole oppinut myös sen, että siinä on vissi ero onko kotoisin Ilmajoelta vai Koskenkorvalta!

Elokuu 2009.

Kuva on otettu 1-vuotishääpäivänäni, matkalla erään toisen ystävän häistä Hotelli Keurusselkään, jonka nuhjuisehkoa sviittiä en suosittele muille taianomaisesta ensimmäisestä hääpäivästä haaveileville. Toki edellisenä iltana pitkään venyneet häätkin saatttoivat vaikuttaa päivän vireystilaan, mutta noin reipaasti sitä kuitenkin ojan yli kuvassa loikataan.

Hämeenlinna

Heinäkuu 2011

Hämeenlinnassa käyn nykyään töissä ja olenkin ihastunut kaupunkiin aika lailla! Mistähän aloittais...

Hämeen linnan useimmat tietävät varmasti vinkkaamattakin ja linnan liepeillä näyttää olevan pitkin kesää kaikenlaisia tapahtumia. Sirkushuveista itseäni kiinnostaisi kokeilla tänä kesänä Hämeen keskiaikamarkkinoita, joita paikalliset usein ovat kehuneet.

Linnan lisäksi useimmat varmaan tietävät myös Aulangon metsät ja näkötornin, mutta siellä on vaan niin kertakaikkisen komeaa, että ei voi olla suosittelematta.

Kaupungissa suosikkiruokapaikkani on Piparkakkutalo, toimii torin laidalla vanhassa kauppiaskodissa. Vähän kauempana keskustasta löytyy Koulutuskeskus Tavastian kahvila-ravintola Punaportti, jossa on tosi hyvät lounaat ja ihania leivonnaisia ja syömällä saa samalla hyvä mielen, kun tukee ammattiin opiskelevien ammattitaidon kehittymistä. Samassa yhteydessä on myös TaiTava-shop, jossa myydään oppilastöinä tehtyjä käsitöitä.

Jos remppaat taloa wanhaan tyyliin, niin must-kohde on Metsäkylän navetta. Vanhojen rakennustarvikkeiden lisäksi myös asiantuntevaa opastusta aiheeseen! Auki vain sunnuntaisin!

Ja sitten on ihana Korttien Talo. Tunnettu mm. Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun kuvitusten uusintapainoksista kortteina, julisteina jne. Ihana kauppa ja kahivilassa myös näyttelyitä.

Kirppishaukkana vinkkaan vielä Hämeenlinnan suurkirppiksen, jossa iso halli peruskirppiskamaa, sekä myös antiikkia ja uutta sisustustavaraa. Voi olla vaikea löytää ekalla kerralla teollisuusalueen perukoilta, eli älä anna uskon loppua kesken!

Nämä kaikki suositukset sijaitsevat ns. kantakaupungin alueella. Hämeenlinna on kuitenkin tällä hetkellä valtava kaupunki, kun vuoden 2009 alusta siihen liittyivät Kalvola, Tuulos, Lammi, Hauho ja Renko (joista valiettavasti kahta en ole ehtinyt kuvata ennen liitosta). Nämä ovat toistaiseksi olleet minulle vain läpiajopaikkoja, lukuunottamatta Kalvolaa, jonka keskustaajamassa Iittalassa käyn Iittalan lasimäellä säännöllisesti hypistelemässä lasitavaroita ja ostamassa Kultasuklaan käsintehtyjä herkkuja.

Naurattaa tuo Tuuloksen kuva, koska olin ukolle tosi näreä, että miten onnistui ottamaan kuvan niin, että tuollainen kukka on suoraan mun suun kohdalla. Hauhonkin kuvassa piti vissiin olla komea vaaka, mutta ei se nyt kauheen notkealta tässä näytä... Siitä ei varmaan voi syyttää kuvaajaa, vai voisko?

Kesäkuu 2008

Hämeenkyrö

Joulukuu 2007

Olen ajanut Hämeenkyrön läpi kymmenniä, ehkä jopa satoja kertoja, sillä se on matkalla mummolaan. Mutta ikinä ei tule pysähdyttyä (tuo kylttikuva on varmasti ensimmäinen kerta)! (Nostoapuun on muuten pakotettu veljeni, joka epäonnekseen oli automme kyydissä sillä mummolareissulla.) 

Pari vuotta sitten päätin, että asiaan tulee muutos ja asiaksemme päätimme pysähtyä komeaksi kehuttua ja Kalevalassa mainituksi Hämeen Hälläpyöräksi arveltua Kyröskoskea ihailemaan. Mutta, mutta... Kyröskosken kylillä ajeltiin pitkät ajat ympäriinsä, mutta emme löytäneet tietä koskelle! Loppumatkan paapatin miehelleni siitä, miten kunta voi jättää tällaisen matkailuvaltin piiloon ja miksei päätieltä (valtatie 3) ole viittoja paikalle. Uskon, että monet muutkin kesän automatkailijat ovat kuten minä: eivät suunnittele pysähdyksiä etukäteen, mutta poikkeavat hetken mielijohteessa kiinnostavien kahvila-, kirppis- ja nähtävyyskylttien perässä sivuteille. 

En tiedä onko viittoja edelleenkään, mutta nyt huomasin Hämeenkyrön kunnan uudet ja hienosti toteutetut matkailusivut, joiden avulla kosken tarkempi paikka on nyt minulle selvillä. Muutaman viikon päästä luvassa uusi yritys kosken paikantamiseksi ja samalla aion mennä kahville Frantsilan kehäkukkaan, jota myös aina ihailen auton ikkunasta, mutta jossa en ole kertaakaan vielä pysähtynyt.

Jyväskylä ja maalaiskunta

Heinäkuu 2007

Maaliskuu 2008

Asuin opiskeluaikoina Jyväskylässä ja sinne palaan aina mielelläni.Silloin maalaiskunta oli vielä oma kuntansa, mutta liitoksesta käytiin debattia paikallislehdissä koko ajan. Liitos toteutui lopulta vasta vuosia myöhemmin vuoden 2009 alusta, kun olin jo aikaa sitten valmistunut ja muuttanut kaupungista. Olin kuitenkin iloinen kun ehdin yhdellä reissullani kuvata tuon maalaiskunnan kyltin ennen liitosta.

Opiskeluaikoina minulle muodostui kaksi suosikkipaikkaa Jyväskylässä, joihin kaipailen aina kun kaupungista aletaan puhua:

Vanhassa tiilisessä leipomorakennuksessa toimiva Tanssisali Lutakko on tietenkin kaupungin paras keikkapaikka ja ilmeisesti artistienkin arvostama sellainen. Opiskeluaikoinani 2000-luvun alkupuolella kaupungissa käytiin kovaa vääntöä sen säilyttämiseksi, kun se oli purku-uhan alla alueelle suunniteltujen liiketilojen takia. Meidän opiskeluporukkakin liittyi laajalla rintamalla toimintaa ylläpitävän Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen jäseniksi säilyttämisen tukemiseksi. Ja niin onneksi kävikin ja tilat rempattiin entistä ehommiksi (vaikka aina tietysti puheissa sitä vanhaa ja tunnelmallista Lutakkoa kaipaillaan).

Elämäni kivoin työpaikka koskaan on ollut kesätyö Jyväskylän kaupunkiseurakunnan nuorisotyön ylläpitämässä Lehtisaaressa. En oikeastaan voi edes uskoa, että sellaista paikkaa on olemassa. Keskellä kaupunkia, Tuomiojärvellä on pieni saari, joka on kaikille avoin ja täysin maksuton retkipaikka. Puusauna ja ranta, kanootit, grillipaikat, ihana kesäkoti, jossa pikku kioskikin. Työhön kuului mm. saunan lämmitys ja asiakkaiden soutaminen saareen tasatunnein. Vinkki: jos haluat ihastuttaa ulkomaalaiset vieraasi, eikä sinulla ole omaa mökkiä, niin vieppä heidät tänne!

Ravintolaosasto on vaihtunut siellä niin tiheään, että joka kerta ihmettelen mitä on tullut minnekin. Mutta nämä vanhat suosikkini toimivat mitä ilmeisimmin edelleen:  Old Brick´s Inn illalliselle,Vihreä Haltiatar oluselle ja Pizzeria Maria pizzan nälkään. Kaksi jälkimmäistä sijaitsevat kätevästi melkein vastapäätä toisiaan, joten siirtyminen pizzalta oluelle on helppoa!

Kotka

Heinäkuu 2012.

Ystävä vietti kesän Kotkassa ja ajelimme nuoren herran 2-vee kanssa sinne kesäretkelle. Paljon ehdittiinkin kahdessa päivässä. Maretarium oli ehkä vähän vaisu, mutta sen sijaan ihailin hienosti hoidettuja ja laitettuja puistoja mm. Katariinan meripuistoa ja Sapokan vesipuistoa. Suosikkipaikkani oli kuitenkin mahtava Langinkoski ja sen keisarillinen kalastusmaja. Komea koski ja komea pytinki!

Kyllä oli hankalaa kuvien saaminen tuolla reissulla (kts. myöhemmin Hamina ja Loviisa). Haminan rajalla ei ollut Kotkan kylttiä ollenkaan ja pitihän se saada, joten lähdettiin huviajelulle muita kunnanrajoja kohti. Tämä kuva on tien 357 varresta Susikosken sillan kupeesta Kotkan ja Anjalankosken (nykyään osa Kouvolaa) rajalta. Kouvolasta en ottanut kuvaa, kun kuvittelin, että mulla se jo oli. Kotona huomasin, et Anjalankoski kyllä oli kokoelmissa, mutta Kouvola uupuu edelleen. Mutta olipa kivalla paikalla pysähdyspaikka ja kahvila siinä Susikosken sillan kupeessa, jossa syötiin jätskit virtaa ihaillen. Että ei turha huviajelu ollenkaan tämän kyltin metsästys.

Tampere

Toukokuu 2008.

Kaikilla meillä on varmaan Suomessa "oma kaupunki", jonne palatessa tuntuu, että on tullut kotiin. Minulle se on Tampere. En itseasiassa ole asunut Tampereella kuin nelisen vuotta, mutta sen liepeillä suurimman osan elämästäni.

Haluan ilomielin suositella Tampereen parhaita paikkoja. Lista on täysin subjektiivinen ja keskustapainotteinen, sillä itse asuin Tampereen vuoteni ihanassa Tammelassa.

Kahville: Kahvila Valo

Oluelle: Telakka

Lounaalle: Bistro Venla (viiniä ja salaattia)

Eväs mukaan: Hella & Huone Deli rautatieasemalla

Pizzalle: Pizzeria Napoli

Illalliselle: Tammerin Trattoria (Tähän olisi niin monta hyvää, mutta juuri nyt tykkään tästä, vaikka Tammer onkin nykyään osa S-ketjua. Muita suositeltavia ovat esim. Vinoteca del Piemonte ja Frankly. )

Kirppikselle: Tammelan Bonus-kirppis

Antikvariaattiin: Lukulaari (ei nettisivuja, löytyy osoitteesta Puutarhakatu 23)

Saunaan: Rauhaniemen kansankylpylä (vaikka varmasti tulee sanomista, jos ei mainitse myös Rajaporttia)

Keikalle: Tullikamari

Kävelylle: Pyynikinharjulle (Samalla reissulla on metsää, Pyynikin ja Tahmelan uimarannat, kesäteatteri, näkötorni ja kahvila, sekä Pispalan pikkukujat, puutalot ja alueen tapahtumat)

Kesällä: Viikinsaari

Talvella: kävely tai luistelu Siilinkarille (Näsijärvellä, lähtö esim. Mustalahdesta tai eri kohdista Rauhaniemen rantaa)

Kesällä ja talvella: Tallipiha (putiikkeja, kahviloita, vanhan ajan tunnelmaa)

Lapsille: Lasten kulttuurikeskus Rulla
Nuorille: Monitoimitalo 13

Kahdessa viimeksi mainitussa olen viettänyt paljon aikaa työni puolesta ja haluan kehua niitä erityisesti. Loistavaa, monipuolista ja pääosin täysin maksutonta toimintaa keskustassa lapsille ja nuorille!

Ensimmäinen kylttikuva - Lapinjärvi

Heinäkuu 2001.

Ihka ensimmäinen kylttikuva on otettu jo vuosia ennenkuin varsinainen kylttibongaus alkoi. 

Tyttöjen kesäretken yksi pysähdyspaikka oli Lapinjärven sivarikeskus, jossa erään (silloin tuoreehko, nyt pitkäaikainen) poikaystävä oli aloittanut palveluksen. Muita pysähdyspaikkoja olivat Porvoo, Savonlinna, Kuopio ja Tervo.

Minä ja kuvassa myös poseeraava Leena oltiin saatu ajokortit edellisvuonna ja kuvan ottaneen Annin perheessä ei ollut autoa ollenkaan. Annin ei annettu istua etupenkillä, koska se kiljahteli mm. siksi kun autot tuntuivat tulevan niin läheltä vastaan. Voi kuinka hauska reissu se oli! Taisi olla ensimmäinen ilman vanhempia tehty automatka!